Kuvankäsittelyn työvaiheet

Kuvankäsittelyohjelmia on saatavilla pilvin pimein sekä ilmaiseksi että maksusta. Usein kuitenkin käytön alkuun pääseminen on hankalaa, koska ohjelmien tarjoamat mahdollisuudet ovat rajattomia. Kuvankäsittelyn perusteet voi opetella tässä kirjoituksessa esitetyn työnkulun mukaisesti ja poiketa siitä tarvittaessa sitten, kun taidot ovat hieman kehittyneet. Artikkelissa käytän esimerkkinä Adobe Photoshopia. En kuitenkaan otsikoinut artikkelia “Photoshop-ohjeet aloittelijoille”, koska artikkelin toiminnot löytyvät kaikista edistyneemmistä kuvankäsittelyohjelmista hyvin samankaltaisina.

Tässä ohjeessa yritän antaa yksinkertaisen mallin, mitä kaikkia työvaiheita valmiin kuvan käsittelyyn voi kuulua. Kaikkea ei kuitenkaan kannata noudattaa orjallisesti. Olen tehnyt ohjeen verkkojulkaisun periaatteella. Vaikka printtikuvan käsittely on periaatteessa samanlaista, kuuluu tuohon työnkulkuun enemmän vaiheita. Samoin kannattaa pitää mielessä, että kaikkia vaiheita ei välttämättä tarvitse tehdä. Esimerkiksi hyvällä kameralla hyvässä valaistuksessa kuvatun kuvan värejä ja valotusta ei välttämättä tarvitse käsitellä ollenkaan.

On myös tärkeää muistaa tallentaa välivaiheista versiota laitteen kovalevylle, jotta voi palata työnkulussa tarvittaessa taaksepäin.

1. Tallenna kuva kuvankäsittelyohjelman omaan formaattiin

Yleensä kuvankäsittelyohjelmilla on omat tiedostoformaattinsa, jotka pakkaavat kuvaa häviöttömästi ja tallentavat kaikki ohjelman toimintojen asetukset. Esimerkiksi Photoshopilla on oma .psd formaattinsa ja GIMPillä .xcf. Nämä tiedostomuodot ovat suurempia kuin esimerkiksi häviöllisesti pakatut jpeg-tiedostot, mutta toisaalta ne pitävät kuvan laadun mahdollisimman hyvänä ja tekevät mahdolliseksi häviöttömän kuvankäsittelyn, jossa kuvan laatu ei huonone.

2. Poista roskat kuvasta

Kuvan “roskat” voivat olla kameran objektiivissa kuvaushetkellä olevasta pölystä, muusta valosta poikkeavien valon lähteiden aiheuttamia vääränlaisia kuva-alueita.

Kloonaava leimasintyökalu (Clone Stamp Tool) tai vastaava löytyy useasta kuvankäsittelyohjelmasta, joten sen käytön opetteleminen on järkevää työkalun yleisyyden vuoksi. Toisaalta helpompiakin työkaluja löytyy, esimerkiksi spottikorjaussivellintyökalu (Spot Healing Brush Tool) ja vastaavat. Näitä työkaluja ei kuitenkaan välttämättä löydy muista kuvankäsittelyohjelmista kuin Photoshopista.

3. Säädä kuvan valotus ja värit

Valotuksen säätämisen voi yksinkertaistaen sanoa tarkoittavan kuvan tummimman ja vaaleimman pisteen säätämistä mustaksi tai valkoiseksi. Värien säätämisellä tarkoitetaan kuvien sävyjen korjaamista halutun väriseksi.

Helpoin tapa säätää kuvan valotus ja värit yhtäaikaa ovat automaattiset säädöt, mutta kun halutaan hallita, käytetään yleensä käyrien (curves) tai tasojen (levels) säätöjä. Nämä toiminnot löytyvät useista kuvankäsittelyohjelmista.

4. Rajaa kuva

Kuvan rajaamisella tarkoitetaan yilmääräisten kuvan alueiden poistoa, jolloin kuvan kompostio viimeistellään. Rajaus-työkalu (Crop Tool) asetuksineen on monipuolinen väline ja se löytyy jollakin tavalla toteutettuna lähes kaikista kuvankäsittelyohjelmista.

5. Määritä kuvan koko

Kuvan koko (Image Size) toiminnolla määrittellään kuvan lopullinen koko. Verkkoselaimia varten kuvan koon yksikkö on pikselit.

6. Terävöitä kuva

Kun kuvan kokoa muutetaan, kuvaa tulisi lähes poikkeuksetta terävöidä. Yleisin suodatin on aloittelevalle kuvankäsittelijälle hieman mutkikas epäterävä maski (Unsharp Mask), mutta jo pelkkä Terävöitys (Sharpen)-suodattimen käyttäminen parantaa kuvan terävyyttä.

7. Tallenna kohdeformaattiin

Kuvankäsittelyohjelmien omat formaatit ovat suuria tiedostoja ja muut ohjelmat pystyvät harvoin avaamaan niitä. Sen vuoksi kuvankäsittelyn viimeisessä vaiheessa kuva tallennetaan kohdeformaattiin. Verkkoa varten kuvat yleensä pakataan joko JPEG tai PNG-formaattiin.

Jaa kirjoitus muille

Leave a Comment